ARTTU VATTULAINEN ISO-SYÖTTEEN KESTÄVYYSSEMINAARISSA

Iso-Syötteen Huippukymppi - Kestävyysseminaarissa perjantai – iltana  saatiin seurata mielenkiintoista luentoa, jonka piti Arttu Vattulainen. Luennon runko piti sisällään Artun harjoittelua juniorista näihin päiviin mukaan lukien myös EM-kisojen kohokohdat. Asiaa oli paljon ja koitankin tässä tuoda esille tärkeimmät.

Lapsuudessa mukana olivat erilaiset pihapelit – ja leikit. Kouluun kuljettiin pyöräillen tai kävellen. Äiti ja isä ovat aina olleet kiinnostuneita perheen ainoan lapsen liikunnasta ja urheilemisesta. Paljon  on yhdessä touhuttu. 9-14-vuodet pitivät sisällään koripallon pelaamista Joensuun Katajan junioreissa. Yläkoulun ja lukion Arttu kävi normaalissa koulussa ei esim.  urheilulukiossa.  Noina vuosina joitakin aamutunteja pystyi käyttämään harjoitteluun. Koripallon jäätyä pois alkuunsa lenkkeilyä tuli tehdyksi isän kanssa, kunnes myöhemmin mukaan tuli JoKan juniorijuoksukoulu.

2009 Arttu siirtyi nykyisen valmentajansa, Tuomo Lehtisen, valmennukseen. Tällöin harjoitteluun tuli systemaattisuus, vauhtikestävyys -asiat sekä juoksun rullaavuus / nopea juoksu. 2012 esiin astui se ikävä puoli eli loukkaantumiset. Niinpä vasen akillesjänne jouduttiin leikkaamaan. Sen seurauksena mielessä kävi jopa juoksemisen lopettaminen. 2013 homma jatkui, mutta myös alakuloissa merkeissä, kun ristiluun rasitusmurtuma aiheutti 7 viikon tauon harjoitteluun. Joka tapauksessa kesässä oli myös onnistumisia, kun vammasta toivuttuaan Arttu pystyi alittamaan Tampereen alle 23-vuotiaiden EM-kisarajan. Kisat tosin menivät huonosti, mutta valoa näkyi tunnelin päässä. 2014 oli sitten oikean jalan akillesjänteen vuoro oireilla. Kesän toi kuitenkin tullessaan ennätyksiä, Kalevan Kisa mitalin ja Ruotsi ottelun.  Syksyllä akilles leikattiin. 2015 mukaan tulivat korkean paikan leirit, joita oli kaksi. Akilles reistaili, kaudesta tuli repaleinen. Kaikesta huolimatta Kalevan Kisoista Porista tuli mestaruus.

2016 oli kaiken puolin erilaista, kun Arttu matkusti tammi-helmikuussa 7 viikoksi Australiaan leirille. Alkuunsa oli " koti-ikävä" yllättää, mutta lopulta kaikki sujui hyvin. Kausi oli ehjin kun verrattiin aiempiin. Ainoa huono juttu oli Mykoplasma, joka saattoi olla seurausta Australian leiristä. Ennätykset paranivat ja näytti hyvältä. No eikö taas tullut jotain odottamatonta, kun elokuussa havaittiin lonkan ruston repeämä. 2017 kauteen lähdettäessä lihashuoltoa ja lihaskuntoa lisättiin, sillä 2016 vamma oli pannut asioita uuteen järjestykseen. Siitepölyallergiaa oli jonkin verran. Kuten ostoskanavillakin aina sanotaan, eikä tässä vielä kaikki, niin 2017 tuli veneluun rasitusosteopatia. Edessä oli pitkä tauko.

Kaudesta 2018 muodostui kaikesta huolimatta läpimurtokausi. Tähtäimenä oli Berliini, kun harjoittelu joulukuussa pääsi kunnolla käyntiin. Kolmella korkean paikan leirillä luotiin pohjia kesää varten. Myös opiskelut jätettiin taka-alalle maaliskuussa. Hallikausi sujui mukavasti.  Toukokuussa 10 000 metrin ennätys Lontoossa 28.48,63. Kesäkuussa syntyi myös 5000 metrillä ennätys: 13.46,75. Heinäkuussa  korkean paikan leiriltä suoraan Kalevan Kisoihin ja mestaruus sieltä. Tiedettiin, että asiat olivat hyvällä mallilla. Niinpä Berliinissä EM -kisoissa juostu 29.12,02 ja 18. sija olivat niissä olosuhteissa todella hyvä suoritus. Kunnon ajoitus ja taktiikka onnistuivat hienosti.

Kautta 2019 ajatellen joulukuussa on tarkoitus juosta maraton, joka on ensi kokeilu ja varmasti omalla tavalla haastava. Tähtäin Tokiossa 2020 ja siellä maraton. Tulevaisuudessa myös testaamisen ja rasitustasojen tarkkailuun tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Valmentajan lisäksi tiimiin kuuluvat: hieroja, fysioterapeutti, lääkäri ja tärkeänä Oulussa ODL.

Tämän tarinan kun kuuli, niin nostaa hattua korkealle, että Arttu edelleen jaksaa harjoitella kovin tavoittein. Yhtenä asiana loukkaantumisiin Arttu mietti mahdollisesti lapsuuden ja nuoruuden ajan liian yksipuolista harjoittelua / lihashuoltoa. Joka tapauksessa eteenpäin elävän mieli. Muistakaapa muutkin, ettei pienistä vastoinkäymisistä kannata "masentua", vaan entistä innokkaampana eteenpäin.

Artun harjoituskilometrit ovat vuosien 2012 ja 2018 aikana vaihdelleet 2500 –  6400. Määrin ovat suuresti vaikuttaneet loukkaantumiset. Viimeisinä vuosina on oltu lähellä 6000. Ohjelmissa näkyi paljon huoltavaa harjoittelua, kovien päivien jälkeen.